Olli
Paasivirta sivusi kirjoituksessaan (MT 4.8.) ilmastopolitiikkaa.
Paasivirran mukaan EU:n ei kannata pyrkiä hillitsemään ilmastonmuutosta,
koska täällä tavoitteiksi asetetut päästövähennykset peittyvät
moninkertaisesti Kiinan talouskehityksessä.
Kuten
Paasivirta toteaa, on Kiinan talouskehitys huimaa, mutta Kiinan
politiikka ei kuitenkaan ole suurin este ilmastosopimuksen syntymiselle.
Neuvotteluja on jarruttanut huomattavasti muun muassa Yhdysvaltojen
haluttomuus sitoutua kansainväliseen sopimukseen.
Vaikka ilmastoneuvotteluja hidastavat monenlaiset ongelmat, näen tilanteessa kuitenkin toivoa.
Jotta sopimukseen päästään, tarvitaan suunnannäyttäjiä. EU voisi olla tällainen edelläkävijä ilmastopolitiikassa.
Muutamat
EU:n jäsenmaista olisivat valmiita nostamaan EU:n tavoitetta vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta 20 prosentista 30
prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Valitettavasti Suomi ei kuulu tähän joukkoon.
Mikäli
kasvihuonekaasupäästöjä rajoittavaa sopimusta ei saada aikaan, uhkaa
maapallon keskilämpötila nousta jopa yli kolme astetta.
Ilmastonmuutoksen
seuraukset tulevat kalliimmaksi kuin ilmastonmuutoksen hillitseminen.
Suomen tuleekin tehdä voitavansa ja toimia aktiivisesti EU:n tavoitteen
nostamisen puolesta.
Turpeen
energiakäytölle on vaihtoehtoja (Pieksämäen lehti 6.8.2010)
Pieksämäen
lehden pääkirjoituksessa 28.7. pohdiskeltiin turvetuotannon
tulevaisuutta. Kirjoituksessa mainittiin, että ministeritasolla on
heitetty ilmaan ajatus, että vuonna 2050 Suomi lopettaisi turpeen
polton.
Ministeritason
ajatus perustuu siihen, että Suomen tavoitteena on ilmasto- ja
energiapoliittisen selonteon mukaan vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä 80% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi ilmastopäästöjä on
leikattava roimasti. Turpeen käytöstä halutaan luopua, koska
energiaturpeen käytön vähentäminen on yksi
kustannustehokkaimmista tavoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Suomalainen
Tiedeakatemia julkaisi kesäkuussa kannanoton, joka toi tutkijoiden
suositukset mukaan turvekeskusteluun. Kannanoton mukaan
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentäminen on Suomessa järkevintä kohdistaa fossiilisiin
polttoaineisiin, mutta tavoitetta on vaikeampi saavuttaa, ellei myös
turpeen käytön päästöjä pienennetä. Tiedeakatemia huomauttaa,
että turpeen kotimaisuuden takia turpeen käyttöön kohdistuvat
toimet voidaan toteuttaa hitaammin kuin fossiilisiin polttoaineisiin
kohdistuvat.
Pieksämäen
lehti on aivan oikein tulkinnut, että turvealalla ollaan odottavalla
kannalla. Lopputulos on kuitenkin vääjäämätön: pitkällä
aikavälillä turpeen energiakäytöstä on luovuttava. Turve ei ole
uusiutuva polttoaine ja sen kasvihuonevaikutukset ovat samaa
suuruusluokkaa kivihiilen energiakäytön kanssa.
Kannanotossa
arvioidaan myös, että työpaikat ovat todennäköisesti
turpeentuotannosta riippumattomia. Turpeen
käytön työllisyysvaikutukset tukevat työllisyyttä
ja taloutta, mutta suuri osa työpaikoista säilyisi, vaikka turpeen
tilalla korjuussa ja voimaloissa olisi jokin biopolttoaine.
Ydinvoima ei ratkaise ilmastokriisiä (Länsi-Savo 28.6.2010)
Rauni Berndt kuvailee
mielipidekirjoituksessaan 22.6. (Länsi-Savo) ydinjätteen
loppusijoituksen ongelmia. Perustelut ovat painavia. Loppusijoituksen
epävarmuuden ja ydinvoimaan liittyvien lukuisten muiden ongelmien,
kuten esimerkiksi uraanin louhintaan liittyvien ympäristövaikutusten
vuoksi suuri osa suomalaisista onkin sitä mieltä, ettei
lisäydinvoimaa tarvita.
Ydinvoimaa on markkinoitu ratkaisuna
ilmastonmuutokseen. Sitä se ei kuitenkaan ole. Ydinvoimateollisuuden
visioissa noin viisi prosenttia ilmastonmuutoksen torjumiseen
tarvittavista päästövähennyksistä saataisiin aikaan
ydinvoimalla. Tämä edellyttäisi, että seuraavien 20 vuoden aikana
rakennettaisiin maailmanlaajuisesti noin 350 uutta ydinvoimalaa, ja
silti 95 prosenttia päästövähennyksistä pitäisi saada aikaan
muilla keinoin.
Ydinvoimalla yritetään vähentää
erillisen sähköntuotannon päästöjä, jotka muodostavat vain noin
kymmenesosan kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.
Energiateollisuus ry:n mukaan kuudes ja seitsemäs ydinvoimala
vähentäisivät Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vain muutaman
prosentin verran. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon, liikenteen,
rakennusten lämmityksen ja teollisuusprosessien päästöt eivät
ydinvoimalla vähene.
Berndt viittaa myös laskelmiin, joiden
mukaan vuonna 2050 koko EU:n energiantarve pystytään kattamaan
uusiutuvilla energiamuodoilla. Uusiutuvat energiamuodot ovatkin
tulevaisuuden ratkaisu. Ydinvoiman lisärakentaminen kuitenkin
vaarantaa investoinnit uusiutuviin energiamuotoihin, kuten
esimerkiksi metsähakkeeseen tai peltoenergiaan. Uusiutuviin
energiamuotoihin panostamalla Etelä-Savoon voidaan luoda uusia
työpaikkoja. Työpaikkoja Etelä-Savoon ei tuo ydinraksa, vaan
kotimainen, puhdas energia.
Pieksämäelle uutta elämää ja ilmettä
(Pieksämäen lehti 12.5.)
Näyttää
siltä, ettei Ideaparkkia rakenneta Pieksämäelle. Suunnitelman
kariutuminen on herättänyt keskustelua Pieksämäen tulevaisuudesta. Yksi
erinomainen ehdotus on Prisman rakentaminen Veturitallien alueelle. Alue
on yhdellä kaupungin parhaista paikoista: aivan torin kupeessa ja
rautatieaseman vieressä. Prisma toisi eloa torin kulmille, juuri oikeaan
paikkaan ja tiivistäisi keskustaa.
Ehdotus
on herättänyt keskustelua ja saanut kannatusta; nyt Pieksämäkeä
olisikin mahdollisuus kehittää kuntalaisten haluamaan suuntaan. Tästä on
hyvä jatkaa keskustelua siitä, millaiseksi Pieksämäkeä halutaan
kehittää. Keskustan kehittäminen on yksi osa suurempaa kokonaisuutta,
johon kuuluu myös ehdotus Keski-Savon kunnasta. Kaupunginjohtaja
esittelee Varkauden ja Pieksämäen välistä yhteistyötä valtuutetuille
seminaarissa 18.5.
Mielestäni
on tärkeää, että ehdotus tuodaan kuntalaisten arvioitavaksi
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, eikä vasta valmiina
päätösehdotuksena. Osallistumiseen voisi ottaa mallia Pieksämäen
kouluverkkouudistuksen valmistelusta. Kuntalaiset saavat kommentoida
kouluverkkouudistusta verkossa Minun kouluni Pieksämäellä -sivun kautta.
Monipuolisia osallistumismahdollisuuksia kaivattaisiin sivistystoimen
lisäksi muillekin toimialoille.
Kuntalaisilla
on oltava mahdollisuus osallistua päätöksentekoon siinä vaiheessa, kun
asioista keskustellaan. Esimerkiksi kaavoitukseen liittyvissä
kuulemistilaisuuksissa ongelmana on usein se, että suunnitelmat ovat jo
varsin pitkällä silloin kun tilaisuuksia järjestetään. Silloin
osallistuminen jää pintapuoliseksi, kun ei ole mahdollisuutta vaikuttaa
valmisteluvaiheeseen, jolloin vielä voitaisiin harkita uusiakin ideoita.
Pieksämäki voisikin vahvistaa avointa demokraattista osallistumista
tuomalla julkisuuteen kaiken Pieksämäen kehittämiseen liittyvän tiedon
ja luomalla kuntalaisille uusia osallistumismahdollisuuksia.
Ei ydinvoimaa vaan uusiutuvia (Pieksämäen lehti 30.4.2010)
Päätöstä
uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta ei ole vielä tehty toisin kuin
viime päivien uutisoinnin perusteella voisi päätellä. Hallitus esittää
luvan myöntämistä kahdelle uudelle ydinvoimalalle, mutta lopullisen
päätöksen asiasta tekee eduskunta. Ydinvoima on kansanedustajille niin
kutsuttu omantunnon kysymys, mikä tarkoittaa, ettei eduskuntaryhmä voi
velvoittaa kansanedustajaa äänestämään tietyllä tavalla.
Viime
viikolla hallitus hyväksyi niin kutsutun risupaketin uusiutuvan
energian tukemiseksi. Paketissa luvataan huomattavia tukia muun muassa
tuulivoimalle ja metsäenergialle. On kuitenkin epävarmaa toteutuvatko
risupaketissa luvatut investoinnit, jos maahan päätetään rakentaa uusia
ydinvoimaloita. Ydinvoiman rakentaminen ei tuo Etelä-Savoon uusia
työpaikkoja, sen sijaan uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen myötä
niitä syntyisi.
Pekkarisen esitys kahdesta
uudesta ydinvoimalasta tähtää sähkön vientiin, sillä laskelmien mukaan
Suomessa ei tarvita kahden ydinvoimalan verran lisäenergiaa. Lisäksi
ydinvoimaan liittyy edelleen riskejä, joita ei ole syytä väheksyä.
Päätöstä
ydinvoimasta ei ole vielä tehty, joten juuri nyt on oikea aika
vaikuttaa. Äänestääkö Sinun kansanedustajasi ydinvoiman puolesta?
Lukiolle parin vuoden miettimisaika (Sinun savo 3.3.2010)
Kysymys
kiertoon -palstalla Keskusta kysyi Vihreiltä: "Ammattikoulu on jo
ulkoistettu mikkeliläisille. Annetaanko myös lukio samalle yhtiölle??"
Tässä vastaukseni Keskustan esittämään kysymykseen:
Lukio
on elintärkeä osa Pieksämäkeä. Oppilasmäärien vähentyessä Pieksämäen
lukiota on kehitettävä määrätietoisesti. Yksi mahdollisuus on lukion
yhdistäminen hallinnollisesti osaksi Esko (Etelä-Savon koulutuskeskus)
Oy:tä.
Keskustan
kysymyksenasettelussa lukion liittäminen suurempaan kokonaisuuteen
nähdään uhkana. Oppilaitosten yhdessä muodostama vahva kampus voisi
kuitenkin päinvastoin varmistaa opetuksen säilymisen Pieksämäellä.
Oppilaitosten
välinen yhteistyö on lähtenyt reippaasti käyntiin kuten saimme
Pieksämäen lehdestä 24.2. lukea ("Toisen asteen opinnot
monipuolistuvat"). Lukiolainen voi suorittaa ammattiopistossa
peruskursseja alalta, jolle aikoo myöhemmin hakeutua opiskelemaan ja
vastaavasti ammattiopiston tutkintoa voi laajentaa lukion kursseilla,
tai suorittaa halutessaan kaksoistutkinnon. Lukion sijainti Esko Oy:n
kanssa samassa osoitteessa voisi edelleen lisätä
ristiinopiskelumahdollisuuksia oppilaitosten välillä, sekä lisätä
valinnaiskurssien määrää ja parantaa kaksoistutkinnon houkuttelevuutta.
Pieksämäellä
on käynnissä kouluverkkouudistus, jonka tavoitteena on sopeuttaa
olemassa oleva kouluverkko väheneviin oppilasmääriin. Hyvin
todennäköisesti joitakin kouluja joudutaan sulkemaan. Yksi vaihtoehto
kouluverkkopalapelin ratkaisuksi on lukion siirto Keskuskoulusta
Kontiopuistoon. Lukion siirron esteenä Kontiopuistoon ei voi olla se,
että Keskuskoulu on juuri remontoitu sopivaksi lukion käyttöön. Lukion
siirtoa Keskuskouluun olisi pitänyt aikanaan harkita tarkemmin.
Etusijalla päätöksenteossa tulee olla oppilaat ja oppilaitoksen
tulevaisuus; laadukasta opetusta on kyettävä tarjoamaan Pieksämäellä
jatkossakin.
Pason
ja mikkeliläisen Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän yhdistämisestä
Esko Oy:ksi on kulunut vasta vajaa vuosi. Uuden organisaation
muodostumista tulisikin seurata muutama vuosi tästä eteenpäin ja harkita
vasta sen jälkeen kerätyn kokemuksen perusteella lukion liittämistä
Esko Oy:hyn.
Lukion
tulevaisuus turvataan parhaiten tiivistämällä yhteistyötä muiden
oppilaitosten kanssa säilytetäänpä lukio itsenäisenä tai ei.
Turpeen poltosta luovuttava (Pieksämäen lehti 12.2.2010)
Reijo
Vatanen kirjoittaa Pieksämäen lehdessä (5.2.2010), ettei Suomella ole
varaa jättää turvetta hyödyntämättä energianlähteenä. Turpeen poltto
aiheuttaa kuitenkin niin paljon kasvihuonekaasupäästöjä, että
todellisuudessa tilanne on päinvastainen kuin Vatanen arvioi: meillä ei
ole varaa käyttää turvetta, mikäli aiomme saavuttaa
päästövähennystavoitteet, joihin olemme sitoutuneet.
Turpeen
poltosta aiheutuvat päästöt ovat Suomessa noin 11-12 prosenttia
kokonaispäästöistä, siis samaa luokkaa kuin liikenteen
hiilidioksidipäästöt. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk)
totesikin tiistaina Tampereella, että turpeen hiilidioksidipäästöt ovat
tuotettua energiayksikköä kohden suuremmat kuin hiilen, ja tämä seikka
on vain hyväksyttävä ja sen kanssa on elettävä.
Turve uusiutuu
niin hitaasti, että se on käytännössä uusiutumaton fossiilinen
polttoaine. Sekä YK:n hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC että EU
määrittelevät turpeen fossiiliseksi polttoaineeksi. Turpeen luokittelu
uusiutuvaksi biopolttoaineeksi ei ole tieteellisesti perusteltua.
Ilmastonmuutos
vaatii nopeita toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Turpeen
käytöstä onkin syytä luopua lähitulevaisuudessa. Siirtymäaikana turpeen
nostoon ei ole syytä ottaa uusia luonnontilaisia tai
ennallistamiskelpoisia soita.
Tunne kuulluksi tulemisesta ei riitä (Sinun Savo 30.12.2009)
Kysymys kiertoon -palstalla Vasemmistoliitto kysyi Vihreiltä: Kuinka teidän mielestä nuorten vaikutusmahdollisuuksia
voisi parantaa Pieksämäellä? Vihreiden vastaus:
Vastikään
valmistunut Pieksämäen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kertoi
selvityksineen karua kieltään nuorten pahoinvoinnista.
Kaupunginvaltuustossakin keskusteltiin aiheesta syvästi huolestunein
äänenpainoin. Syytä ongelmiin etsittiin muun muassa vanhemmuuden
katoamisesta. Mielestäni valtuustotasolla olisi kuitenkin keskityttävä
siihen, että vanhemmuuteen olisi suotuisat edellytykset yhteiskunnan
taholta. Lasten tulee voida elää lapsuuttaan ja nuorten nuoruuttaan
ilman huolta perheen toimeentulosta. Vanhemmuutta on tuettava
riittävillä peruspalveluilla, erityisesti sosiaalipalvelut ovat
ongelmatilanteissa ratkaisevassa asemassa.
Samainen
hyvinvointisuunnitelma tarjoaa monia ratkaisuja myös nuorten
vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen. Erityisen tärkeä asia nuorten
vaikutusmahdollisuuksien suhteen on päätöksenteon avoimuus. Mikäli
päätökset tehdään piilossa ilman julkista keskustelua, ei
päätöksentekoon osallistuminen ole mahdollista kenellekään, saati sitten
osallistumista aloitteleville nuorille. Avoin päätöksentekokulttuuri
lisäisikin nuorten luottamusta poliittiseen järjestelmään. Puolueilla on
erinomaiset mahdollisuudet lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia
puolueiden nuorisotoiminnan kautta. On kuitenkin tärkeää tukea nuorten
asemaa myös kunnallispolitiikassa eikä eriyttää nuorisotoimintaa liialti
omaksi alueekseen.
Nuorisovaltuusto Pisto on tuonut
ansiokkaasti nuorten ääntä kuuluviin viime vuosina. Piston sekä koulujen
oppilaskuntien asemaa tulisikin edelleen vahvistaa; nuorten on päästävä
vaikuttamaan omaa elinympäristöään koskeviin kysymyksiin. Pelkkä tunne
kuulluksi tulemisesta ei riitä. Eri oppilaitosten välisen yhteistyön
lisääminen voisikin vahvistaa nuorten ääntä ja
osallistumismahdollisuuksia.
Ilmastotyö jatkuu Kööpenhaminan jälkeen (Pieksämäen lehti 29.12.2009)
Kööpenhaminan ilmastokokouksessa 7.-18.12. neuvoteltiin ilmastosopimuksesta, jonka avulla maapallon kasvihuonekaasupäästöjä saataisiin rajoitettua. Neuvotteluissa oli virallisten delegaatioiden lisäksi erilaisten järjestöjen edustajia tuomassa esiin muun muassa kansalaisyhteiskunnan ääntä.
Yhteensä 40 000 ihmistä eri järjestöistä oli saanut oikeuden seurata
virallisia neuvotteluja Bella Centerissä, opiskelijaryhmämme oli yksi
niistä. Saavuimme paikalle neuvottelujen puolivälissä perjantaina ja
haimme heti kulkukortit, joiden avulla Bella Centeriin pääsi sisälle.
Viikonlopun jälkeen neuvottelut jatkuivat maanantaina. Paikalla oli
valtavasti ihmisiä jonottamassa kulkukortteja tai sisäänpääsyä ja
osoittamassa mieltä. Pääsimme kuitenkin nopeasti sisälle; seisoimme
tungoksessa vain tunnin. Myöhemmin sain kuulla eräältä intialaiselta,
että hän oli jonottanut viisi tuntia kulkukorttiaan, jonka jälkeen
hänelle oli ilmoitettu, ettei ketään enää oteta vastaan. Hän ei ikinä
päässyt seuraamaan neuvotteluja.
Tiistaista lähtien järjestöjen osallistumista rajoitettiin 7000 henkeen,
meidän ryhmästämme sisään pääsi puolet, samoin keskiviikkona. Torstaina
ja perjantaina neuvotteluja pääsi seuraamaan alle 1000 henkeä.
Kansalaisyhteiskunnan ääni vaiennettiin näin lopulta lähes olemattomiin.
Järjestöt vaativat Bella Centerin ulko- ja sisäpuolella
ilmasto-oikeudenmukaisuutta, mikä tarkoittaa, että kehitysmaille pitäisi
asettaa pienemmät päästövähennystavoitteet kuin teollisuusmaille, jotta
kehitysmaiden köyhien elintasoa saataisiin nostettua edes köyhyysrajan
yläpuolelle. Lisäksi jo nyt kehitysmaat kärsivät eniten
ilmastonmuutoksen seurauksista, kuten pitkistä kuivuuskausista ja sään
ääri-ilmiöistä.
Neuvottelut etenivät koko viikon jähmeästi. Maanantaina Afrikka marssi
pettyneenä ulos neuvotteluista, mutta palasi jo samana iltana takaisin
ja neuvottelut jatkuivat. Loppuviikosta muun muassa Kiina teki suuria
myönnytyksiä, mutta lopulta laillisesti sitova ja kunnianhimoinen
sopimus jäi saavuttamatta paljolti poliittisen johtajuuden puutteen
vuoksi. Yhdysvallat eikä sen paremmin EU kyennyt ottamaan johtajan
roolia, vaikka poliittista tahtoa löytyikin. Lopputuloksena oli
poliittinen julistus, jonka puitteissa neuvotteluja jatketaan; sopimus
on saatava aikaan seuraavassa ilmastokokouksessa Meksikossa vuoden
kuluttua. Monella ei kuitenkaan olisi aikaa odottaa. Kehitysmaiden
köyhien lisäksi monien alkuperäiskansojen, kuten esimerkiksi
porotaloudesta elävien saamelaisten toimeentulo on uhattuna lämpenevän
ilmaston vuoksi.
Ei korkeimpaan hallinto-oikeuteen (Pieksämäen lehti 7.12.2009)
Kuopion hallinto-oikeus hylkäsi tiistaina 2.12. Pieksämäelle
suunnitellun kauppakeskuksen asemakaavan. Ratkaisun mukaan Pieksämäen
kaupunginvaltuusto päätti kaupan suuryksikön sallivasta asemakaavasta
viime kesäkuussa kuntalain vastaisesti. Tein tuolloin 9.6.
pohjaesityksestä poikkeavan esityksen, ettei asemakaavaa hyväksyttäisi
siltä osin kuin se on voimassa olevan seutukaavan vastainen. Esitykseni
ei saanut kannatusta, joten asiasta ei äänestetty. Ympäristökeskus
ilmoitti etukäteen, että sen on lain mukaisesti toimiakseen valitettava,
mikäli valtuusto tekee kyseisen päätöksen.
Lehtitietojen mukaan Pieksämäki aikoo valittaa hallinto-oikeuden
päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mielestäni tätä
olisi syytä vielä harkita. Pieksämäen kannalta olisi hedelmällisempää
keskittyä kaupungin kehittämiseen kestävämpien hankkeiden avulla.
Pieksämäki tarvitsee uudenlaisia ajatuksia tulevaisuudesta ja vahvan
suunnitelman siitä, kuinka tuo tulevaisuus saavutetaan. Muun muassa
muuttotappio on saatava pysähtymään.
On aika lopettaa ajan ja resurssien hukkaaminen; mietitään sen sijaan,
miten Pieksämäkeä voisi viedä eteenpäin. Paras lopputulos saadaan aikaan
avoimen ja läpinäkyvän päätöksenteon avulla.
Pieksämäki mukaan kuntien ilmastokampanjaan (Pieksämäen lehti 6.11.2009)
Suomen ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa linjataan, että
kasvihuonekaasuja vähennetään noin 80 % vuoteen 2050 mennessä.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä avainasemassa ovat kunnat.
Kunnissa päätetään esimerkiksi monista energiankulutukseen liittyvistä
kysymyksistä.
Pieksämäelle
valmistui alkusyksystä energiansäästöohjelma, jonka tavoitteena on
säästää energiaa 9 % vuoteen 2016 mennessä. Laajassa ohjelmassa
suositellaan Pieksämäelle yhtenä toimenpiteenä liittymistä Kuntaliiton
ilmastonsuojelukampanjaan. Ilmastokampanjassa mukana oleva kunta
kartoittaa kasvihuonekaasupäästönsä, joita syntyy esimerkiksi energian
tuotannossa ja käytössä, liikenteessä ja jätehuollossa sekä tekee niistä
kehitysennusteen. Kunta asettaa itselleen päästötavoitteen ja laatii
suunnitelman sen saavuttamiseksi.
Suomen
päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi on aika kääriä hihat ja ryhtyä
toimeen. Kuntaliiton ilmastonsuojelukampanjaan liittyminen olisi
Pieksämäelle askel kohti energiansäästöohjelman tavoitteiden
saavuttamista.
Pieksämäen kehityskuva kapeakatseinen (10.11.2008 Länsi-Savo)
Pieksämäen kaupunki on laadituttanut tänä
syksynä konsultilla koko kaupungin kattavan maankäytön kehityskuvan, joka on
menossa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi tiistaina 11.11. Kehityskuva on
yleispiirteinen kuvaus kaupungin tulevasta kehityksestä sekä siihen
vaikuttavista tekijöistä. Siinä määritellään Pieksämäen maankäytön ja
liikenteen pitkän aikavälin tavoitteet sekä tavoitteellinen aluerakenne.
Suunnitelma on tarpeellinen ja ajankohtainen, erityisesti kun pian valmistuva
maakuntakaava on edeltäjäänsä seutukaavaa huomattavasti yleispiirteisempi ja
luonteeltaan dynaamisempi, mikä suorastaan edellyttää yleiskaavoituksen
taustaksi koko kunnan kattavaa strategista alueidenkäytön suunnitemaa. Mikäli
kaupunkia todella halutaan kehittää houkuttelevaksi työpaikka- ja
asuinkunnaksi, tulee kaupungin noudattaa suunnitelmallista maapolitiikkaa,
jonka määrittelijänä kyseinen kehityskuva on välttämätön. Kehityskuva tulee
tarpeeseen, mutta millaista kehityskuvaa Pieksämäelle ollaankaan hyväksymässä?
Ensimmäinen ongelma suunnitelmassa on sen
laatimistapa. Kehityskuvan on laatinut helsinkiläinen AIRIX Ympäristö Oy ja sen
työtä on ohjannut kolmesta virkamiehestä koostuva työryhmä. Tämä ryhmä on
laatinut erilaisia kehityskuvavaihtoehtoja, joista 17.9. järjestetyssä
kehityskuvaseminaarissa valittiin optimaalisin vaihtoehto (tai sellaisten
yhdistelmä). Seminaariin oli kutsuttu luottamushenkilöitä kaikista puolueista,
kaupungin virkamiehiä, merkittävimpiä yrittäjiä, palvelualojen ja oppilaitosten
edustajia sekä eri viranomaisten edustajia. Osanottajien määrä oli ilmeisen
vähäinen syystä tai toisesta. Yhdeltäkään ”rivikansalaiselta” ei kysytty
mielipidettä, eikä asiaa julkistettu ennen valinnan tekoa.
Toinen ongelma suunnitelmassa on sen sisältö.
Lähtökohtana kaikissa vaihtoehdoissa on oletus, että Pieksämäelle todella
rakennetaan Ideapark, joka seurausvaikutuksineen tuo jopa tuhat uutta kaupan
alan työpaikkaa. On huolestuttavaa, että yhden liikemiehen epävarma
sijoituspäätös otetaan näin tärkeän suunnitelman lähtökohdaksi, etenkin tässä
taloustilanteessa. Vielä huolestuttavampaa on, että näin kevyen sopimuksen perusteella
kaupunki on sijoittamassa miljoonia euroja kauppakeskuksen edellyttämiin
suunnitelmiin ja infrastruktuurin rakentamiseen. Tämän kehityskuvan myötä
kaupunki lyö lukkoon tulevaisuutensa vuosikymmeniksi. Onneksi suunnitelmalla ei
ole kaavaa vastaavaa juridista asemaa.
Mitä mahtavat entiset pieksänmaalaiset
ajatella kehityskuvan kaupunkikeskeisyydestä ja ajatuksesta, että kehittämisen
ensimmäisessä vaiheessa (2009-2015) ”kyliin ei suunnata erityisiä
kehittämistoimenpiteitä”? Vihreiden mielestä Etelä-Savon yksi elinehto on se,
että maaseutu pysyy elinvoimaisena. Esimerkiksi luomutuotannon on muiden
elinkeinojen ohessa säilyttävä ja voimistuttava entisestään. Tämä tuskin
onnistuu ilman maaseudun suunnitelmallista kehittämistä, jonka aika on nyt,
eikä kymmenen vuoden kuluttua. Vuoteen 2015 mennessä ehditään lakkauttaa monta
kyläkoulua.
Kehityskuvasuunnitelman lopputulos on ymmärrettävissä
vain siten, että suunnitelma on laadittu Ideaparkin kaavojen perustaksi.
Lopputulos on selvästi tilattu eikä siis pohjaudu tutkimuksiin eikä asiantuntijaselvityksiin
eikä edes yhteiseen mielipiteeseen, kuten tällaisen suunnitelman pitäisi.
Esitänkin Pieksämäen kaupunginvaltuutetuille
kaksi kysymystä pohdittavaksi ennen kehityskuvan hyväksymistä:
1. kuinka monta henkilöä on ollut muodostamassa tätä ”yhteistä
näkemystä” tulevasta aluerakenteesta?
2. eikö tällaisen suunnitelman lähtökohtana pitäisi olla perusteltu
väestönkehitysarvio eikä haave lottovoitosta? Ilmastoreformi Pieksämäelle (Pieksämäen lehti 24.10.2008)
EU:n päättäjät tukevat rohkeasti tiukkoja ilmastotavoitteita, vaikka
taloustilanne näyttää heikolta. EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan
tavoitteena on päästöjen vähentäminen, jotta ilmaston lämpeneminen
saadaan pidettyä alle kahdessa asteessa vuosisadan loppuun mennessä.
Pieksämäen on kannettava kortensa kekoon yhteisen tavoitteen
saavuttamiseksi. Hyvä keino päästöjen vähentämisen suunnitteluun on
ilmasto-ohjelma, jollainen muutamalla kunnalla jo on.
Ilmasto-ohjelmassa sovitaan käytännön ratkaisuista, joilla päästöjä
vähennetään. Keinoja voivat olla mm. julkisen liikenteen tukeminen,
työsuhdepolkupyörät, kasvis- ja lähiruoan tarjoaminen kouluissa ja
energiatehokkuuden lisääminen. Vihreiden mukaan kuntien tulisi kutistaa
päästöjään jokaista asukasta kohden vähintään kolmanneksella ja lisätä
selvästi uusiutuvan energian osuutta.
Nuorten ääni kuuluviin (Pieksämäen lehti 10.10.2008)
Tämän lehden sivuilla on toistuvasti kehotettu nuoria käyttämään
ääntään vaalipäivänä. Viesti näyttäytyy usein ikävän syyttävässä
muodossa. Sille, ettei äänestäminen kiinnosta on syynsä. Päätöksenteko
tapahtuu Pieksämäellä liian usein piilossa ihmisiltä, eikä avoimesti,
kuten demokratian periaatteisiin kuuluu. Päätöksentekoon tarvitaan
avoimuutta, jotta kaikkien kuntalaisten, erityisesti nuorten, olisi
helpompaa siihen osallistua. Toinen tärkeä osallistumiseen kannustava
asia on nuorten omien hankkeiden huomioonottaminen. Esimerkiksi
nuorisovaltuuston ehdottama Heikinlammen sähköistys on herättänyt vain
vähän keskustelua. Jos Heikinlammen lavalle vedettäisiin sähköt, voisi
Pieksämäen kulttuurielämää piristää ulkoilmakonserteilla viehkeässä
ympäristössä. Käännetään asiat päälaelleen: ei syyllistetä nuoria vaan
pakotetaan päätöksentekijät ottamaan myös nuorten mielipiteet huomioon.
